MITÄ KUULUU san. Neiti Ö
MITÄ KUULUU
san. Neiti Ö
mitä arkeesi kuuluu
miten sinä voit
muistivihkosi puuttuu
miksei kitara soi
sä kysyt
ja sä katsot mua
mä puntaroin
mitä ihminen kestää voi
vaikka lähtisi kaikki rahat
tutut tavarat, hyvät, pahat
vaikka koti ja lapsuudenranta
omat piirustukset, aarrekartta
niin se ois liian epäreiluu
jos ei enää juttua tuu
minulta, sinulta
meiltä, meille
mulle kuuluu nyt hienoo
siksi mitä koin
jäljellä on yks ainoo
turhat lähtikin pois
sä olet
ja kun tahdot tietää
mä tajuan
että ystävyys kestää voi
vaikka lähtisi kaikki rahat
tutut tavarat, hyvät, pahat
vaikka koti ja lapsuudenranta
omat piirustukset ja aarrekartta
niin se ois liian epäreiluu
jos ei enää juttua tuu
minulta, sinulta
meiltä, meille
mulle kuuluu hyvää
MITÄ KUULUU – sanoituksen synnystä
Koitan taas katsella sanoitustani kauempaa. Joo, tämä on nyt sitten otsikkobiisi (biisinnimi ei välttis ole laini tai mikään kohta biisistä ja nimensä mukaisesti biisin nimi antaa otsikon biisin sanoille) Otsikkobiisejä teen vähemmän. Hokemat kun ovat mieleeni. Enintä Neiti Öötä. Hokemasta tulee useimmiten biisin nimi ja kertsi luonnollisestikin.
Mitä kuuluu -sanoituksen ekan version kirjoitin VamosPro-biisileirillä syksyllä. Joku aamukybä #°. Idea lähti siitä että lauluntekijä ystävä kysyi minulta ”mitä arkeesi kuuluu”. Mitä arkeesi kuuluu. Se tuntui hyvältä. Jäin aattelemaan asiaa. Kuinka kysytään. Kuinka vastataan. Ja kenelle.
Otin tämän sanoituksen tarkasteluun pari päivää sitten ja huomasin, että A2 ei auennut siinä ekassa versiossa. Syynä oli mielestäni se, että en kirjoittanut tarkkaan laulunminän tapahtumaa, vaikka se päässäni olikin. Puntaroin kirjoitanko tapahtuman tarkkaan auki vai kerronko isommasta asiasta, ystävyydestä. Valitsin ystävyyden. Minusta tarkempi kerronta olisi vaatinut tarinabiisin muodon, ihan toisenlaisen sanoituksen.
#° aamukybä =
aamulla heti kun herää, ekana kirjoitetut 10 minuuttia. Siis pidetään vihko ja kynä jiirissä unen vieressä.