ALKUKANTAISTA RAKKAUTTA san. Neiti Ö – Kuka Ö
ALKUKANTAISTA RAKKAUTTA
san. Neiti Ö / 210117 / vko 3
joo joo ihan totta
lapsena mä uskoin aina
että on olemassa
alkukantaista rakkautta
joo joo ja jos usko oli kadota
otin pesästä tikulla
muurahaisenkusta suuhun
ja kiipesin puuhun
ja kosketin taivasta
otin yhteyttä kuuhun
pyysin että löytyis
alkukantaista rakkautta
ystävinä pysytään
ja nyt just eletään
rakkaudenteko on tulentekoo
ja päivänselvää
nuotio sytytetään
että lämpimänä pysytään
kai siellä tunnetaan
alkukantaista rakkautta
joo joo on se totta
vieläkin mä uskon aina
että on olemassa
alkukantaista rakkautta
joo joo ja nyt kun sä oot olemassa
mä menin piiloon sinulta
mun sormi meninkin suuhun
taas kiipesin puuhun
kun kosketit minua
sain yhteyttä kuuhun
pyydän että tehdään
alkukantaista rakkautta
ystävinä pysytään
ja nyt just eletään
rakkaudenteko on tulentekoo
ja päivänselvää
nuotio sytytetään
että lämpimänä pysytään
kai siellä tunnetaan
alkukantaista rakkautta
sun nuotio on mun nuotio
mun aurinko on sun aurinko
alkukantaista rakkautta
Neiti Ö:tä
Pitänee tänne Laulusaareen kirjoittaa nyt myös selkeesti Neiti Ö:tä. Sitä mistä aloitin, kun aloin kirjoittamaan biisejä. Toki kaikki sanat, mitä kirjoitan muillekin, on Öötä. Mutta jos aattelen, että kirjoitan biisin omaan ö-suuhun, niin olen vapaa lähes kaikesta. Vapaa ja vastuullinen aiheen, sisällön, muotokielen ja yksittäisten sanavalintojenkin suhteen. Lauluntekijän välineillä sitten ilotulitan.
Kuka Ö
Örkki. Ö.
Aakkosten viimeinen. Viimeinen on ensimmäinen. Se erottuu.
Uniikkia suomenkielessä.
Saari. Ö.
Nina Erjossaari
Pienenä sanottiin Erkiksi. Erkki Tölkki Putkonen Nipa Niisku Niiskeli.
Kiipesin puuhun ja pelasin jalkapalloa. Luultiin pojaksi. OltiinTarzania ja Janea. Minä olin Chitah. Naapurissa kolme veljestä. Lempisen pojat. Parhaita. Pikkumetsä ja Isometsä. Isonmetsän kallio. Littoisten järvi. Karunan mökillä Kemiössä meri, jossa opin uimaan 4-vuotiaana. Järvessa en osannut. Eka viikon pyöräretki saaristoon 9-vuotiaana. Vihreällä Ponilla.
Erkistä väännettiin 10-vuotiaana Örkki sen jälkeen kun Juice oli telsussa Syksyn Sävelessä haastattelija-Erkille sanonut ”Köötös Örkki”. Kun kerran minäkin olin Erkki, minulle alettiin hokea niin. ”Köötös Örkki”. Siitä lähtien minä olen ollut Örkki. Luulin 12-vuotiaana, että kun olen 16-vuotias, niin kukaan ei sano enää Örkiksi. Ja että kun olen 18-vuotias, niin olen aikuinen, eikä silloin ainakaan kukaan sano minua Örkiksi. Kun sitten opiskelin aikuisen ikäisenä lauluntekijäksi, mietin taiteilijanimeä;
Tahdoin naisellisen nimen ja toisaalta säilyttää vängän jengan.
Syntyi Neiti Ö. Sopivasti kierrettä suhteessa siihenkin, miten asioista kirjoitan. Syvästä ja väkevästä pelleilyyn ja keimailuun. Näyttelijäntyöstä on iloa näkökulman ja laulunminän roolien vaihtoon.
Neiti Ö – Naivinobelistiutta
Voiko laulunminä ottaa muurahaisenkusta suuhun?
Tottakai. Kuitenkin oli pakko varmistaa tämä lauluntekijäystäviltä 😀
Rakastan pelleilyä ja pohdintaa. Naivinobelistiutta. Että saa toisen nauramaan. On olemassa ihmisiä, joiden kanssa nauran räkänä ja silloin, siinä samalla kuulen itseni täysin selkeästi. Se on ihmeellistä aina uudestaan ja uudestaan. Jopa silloin, kun viestittelen heidän kanssaan näillä pirunsilmillä.
Ilo. Siinä se.
Suurta iloa saan itsekin, kun onnistun olemaan toiselle ihmiselle kirkastin.
Kun saan toisen nauramaan ja himppasenkin onnellistumaan.
Lapsellinen aikuinen. Aikuinen Lapsi.
Miten säilyttää oma jälki ja elävyys
Lauluntekijä Sydänystävä Heidi Armastar haastoi minut tässä joku kerta kirjoittamaan omakohtaisesti ”miten luonnonlapsi pystyy tänäpäivänä säilyttämään itsensä”.
Aloin kelata, että miten minä pysyn elossa ”pirunsilmien eli tietsavempainten aikana tässä meidän maailmassa”
Jotenkin näin ainakin:
1
Kirjoittamalla lauluja lapsuuden ja luonnon ja tämän hetken havainnoista ja tunnoista. Ihmisistä. Ajatuksista. Mielikuvista. Unelmista. Mielikuvitellen. Mieli kuvitellen.
Jotenkin hassusti rinnastamalla noita.
2
Opettelemalla välineitä ja sovelluksia, jotta pystyin perustamaan Laulusaaren, jotta pääsen Laulusaareen oikeastikin! Laulusaari muuttuu konkreettiseksi. Näinhän se menee.
3
Menemällä saareen ja merenrannalle ja mereen aina aina aina.
Meren kylkeen
Lupaan, että heti kun haistan tuulahduksenkin lämpimän henkäystä, otan teltan ja lähden yökylään ulos retkelle, biisinkeruumatkalle sinnekin, makuupussilla meren kylkeen.
Kertokoon metsä iltasadut ja kallio hyvät yöt.
Saariston Rengastien toisella portilla täällä Kaarinassa on hyvä starttipaikka. Tekisi mieli mennä kukkaro-jekutusta tuohon Saariston rengastien päähän Kuusiston sillan pieleen. Niinkuin pienenä Littoisissa.
Kuusisto on erityinen. Kuusisto on täältä Suomineidon merenhelmasta katsottuna ensimmäinen saari. Se on vielä Kaarinaa. Sitten tulee Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskär, Kökare ja voi vaikka mitä! Saaren saaria. Öön öitä.